Ravintola Saaristo - Klippanilla jo vuodesta 1899

Historian havinaa

Kun saavut laivalla Helsinkiin, näet kaupungin parhaimmillaan; valkoisena, raikkaana ja täynnä odotuksia. Saman näköalan ja tunnelman koet Eteläsataman edustalla Ravintola Saaristossa, joka on yksi Helsingin näyttävimpiä ja perinteikkäimpiä ravintoloita. Saariston ruokalista tarjoaa kesän parhaita skandinaavisia makuja ja ruokailun lomassa voi nauttia upeista maisemista niin merelle kuin kaupungin keskustaan.

Laivanrakennuksesta ravintolatoimintaan

Klippanin eli Luodon maantieteellinen nimi on Södra Blekholmen eli Eteläinen Valkosaari. Se oli jo ruotsinvallan aikana, 1700-luvun jälkipuoliskolla, osa silloisesta Sederholmin telakasta, jolla veistettiin lukuisia mahtaviakin purjealuksia. Myöhemmin saarella toimi Lindbergin telakka sekä vuosina 1878–1897 Jakob Nymanin laivaveistämö. Yli 100 vuotta kestänyt laivanrakennustoiminta päättyi saarella ja sen kallioilla v.1897. Vuonna 1898 järjestetyssä huutokaupassa Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vastoin kiinteistölautakunnan suositusta lopettaa laivankorjaus- ja hiilisatamatoiminnan ja hyväksyi asukkaittensa viihdyttämiseksi ravintoloitsijan, C. F. Nybergin, tarjouksen. Ehtoihin kuului, että ravintolarakennus olisi valmis viimeistään vuonna 1900 ja että kaupungin puutarhuri Olssonin laatima puiden ja pensaiden istutussuunnitelma toteutetaan. Itse rakennuspiirustukset olivat maineikkaan arkkitehti Selim Lindqvistin käsialaa.

Avajaisten lumoa

Juhlalliset avajaiset olivat 17.8.1899 ja kaupungin lehdet kirjoittivat ihastellen tilaisuudesta ja siitä, kuinka oikea sähkövalo paloi ja että höyryalus välitti joka 20. minuutti liikennettä Keisarinnan kiveltä ja soutuvene varvin laiturista. Tanssi- ja juhlasali, jonka mitat olivat ja ovat edelleen 11,60 x 7,70 m yllätti monet, samoin sen katon hienot puuleikkaukset, jotka nousevat jopa 12 metrin korkeuteen. Ravintolan sekä myös saaren uudeksi nimeksi tuli Klippan. Nimen keksi tunnettu lehtimies Julius Hirn, jota kuvailtiin eloisaksi ja kaupungin lihavimmaksi mieheksi. Klippanista tuli jo ensimmäisenä syksynä kaupunkilaisten lemmikki, ehkä osittain myös Juliuksen ansiosta.

Klippan paloi mutta uusi valmistui jo 1901

Kevättalvella 23.3.1900 kokeiltiin uusia lämmityslaitteita ja syttyi raivoisa tulipalo, joka hetkessä poltti maan tasalle koko uuden, uljaan rakennuksen. Rannalla katselleet kertovat, että tulen valtaa lisäsivät ilotulitusraketit, jotka korvia huumaavasti räjähtelivät palon aikana. Vain hiukan astioita ja juomavarasto ehdittiin pelastaa. Uusi rakennus rakennettiin kiireen vilkkaa aivan alkuperäisten piirustusten mukaisesti ja uusi ravintoloitsija, Grand Hotel Fennian omistaja K. Eriksson, aloitti ravintolatoiminnan jo 1901. Ainoa ero alkuperäiseen rakennukseen verrattuna oli erimuotoinen torni sekä ulkoterassit.

Seurapiirielämää ja soutajamummoja

Klippan oli kesäleskien paratiisi sekä erityisesti venäläisten upseerien ja heidän daamiensa suosiossa. Pikkupojat kuljettivat näitä pareja salaa saareen ja virallista liikennettä hoitivat höyrylaiva Klippan sekä soutajamummot numeroiduilla veneillään. Akateemisia juhlia pidettiin usein ja ylioppilaat vierailivat ravintolassa erityisesti 1910-luvulla. Monet merkittävät taiteen, tieteen tai kaupan edustajat pitivät juhliaan Klippanilla. Eino Leino kirjoittaa Berliinistä 1.4.1909 L. Onervalle: ”…Luulen, että tulen Tukholman kautta. Mutta senpähän saa sitten nähdä. Vappupäivällisen syömme siis yhdessä Klippanilla, ole vissi siitä!”. Vuonna 1902 vietettiin konsuli ja rouva Seidenschnurin hopeahäitä ja vieraina olivat mm. Pauligin kahvitalon perustaja Gustaf Paulig sekä monia Stockmannin perheen jäseniä.

Vaihtuvia ravintoloitsijoita

Vuosien saatossa ravintolalla on ollut useita eri omistajia ja se on ollut myös suljettuna mm. kieltolain sekä sotavuosien aikana. Kaupunki oli jo melkein lopettamassa ravintolatoimintaa saarella mutta kansalaisten ja lehdistön painostuksesta päätti kuitenkin ostaa ravintolan itselleen keväällä 1936. Tämän jälkeen jo rappeutumaan päässyttä rakennusta kunnostettiin ja uudet avajaiset pidettiin 25.5.1938. Uusi alku näytti lupaavalta, mutta sota katkaisi jälleen kerran ravintolatoiminnan vuosiksi 1939–1944. Sodan jälkeen vuodesta 1945 alkaen ravintola on ollut kesäisin avoinna eri ravintoloitsijoiden toimesta.

Ylistäviä sanoja

Kaupungin kiinteistöjohtaja Erik von Frenckell sanoi 22.10.1936: ”Klippan on helmi, luonnon helmi.” Ravintolaa ja saarta ylistäviä sanoja löytyy myös vanhojen kirjojen valokuvista, joissa hehkutetaan: ”Klippanin kesäinen idylli on vastustamaton.” Näköalaravintolaa on kutsuttu jo vuosikymmeniä sitten ”Helsingin parvekkeeksi merelle”.

Historiatietoja on lainattu suoraan mm. teoksesta ”Klippan Helsingin parveke merelle”.
Sen kirjoittaja Aarni Krohn kiteytti loistavasti 4.6.1968:

”Klippanissa on perinteitä, muistoja, nykyisyyttä. Siellä voi meidän aikamme uusi ihminen iloisen, musiikki- ja laulupitoisen ohjelman ohessa vaistota ja saada jotakin, jota sanoilla ei voi ilmaista. Se jokin ja sen selville saaminen on meidän oman herkkyytemme varassa.”

Ravintola Saaristo Klippanilla

Vappuna 1.5.2010 ravintolatoiminnan aloitti Anne ja Sakari Tainion perheyritys A&S Ravintolat ja samalla ravintola muutti nimensä Ravintola Saaristoksi (Klippan nimi ei ollut enää käytettävissä). Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana Saaristo on vaalinut Klippanin juhlavaa, mutta välitöntä tunnelmaa, ainutlaatuista miljöötä sekä skandinaavisen keittiön parhaimpia antimia.

Kertaalleen vuokrasopimus Helsingin kaupungin kanssa päättyi sopimuksen mukaisesti, mutta A&S Ravintolat voitti jälleen kilpailun ravintolasta ja jatkaa kokemuksella Helsingin upeimman ravintolan luotsaamista 2022. Ravintolassa on tanssittu lukuisat häät, vietetty rapujuhlat snapsilauluineen, illastettu romanttisesti kahden kesken, kestitty parhaimmat asiakkaat ja yhteistyökumppanit sekä nautittu perinteiksi tulleet Vappu- ja Äitienpäivälounaat. Sijainti Helsingin paraatipaikalla tarjoaa upeat maisemat jokaiseen ilmansuuntaan – niin merelle kuin kaupungin keskustaan.